Esiintyminen

 Tätä helposti tunnistettavaa sientä löytyy yleisesti muualta Suomesta, pohjoisessa niitä on harvemmassa. Näihin aikoihin torvisieniä pitäisi löytää, elo-syyskuu on torvisienten aikaa. Heinäkuussakin saattaa torvisientä löytää, joskus lokakuussakin. Yleensä, kun yhden on bongannut, muut löytyvät helposti. Tarkkuutta etsimisessä tarvitaan, mustatorvisieni on sen verran taitava piiloutumaan. 

Sekametsät ovat varmimpia löytöpaikkoja.

 

Metsän on kuitenkin oltava kostea ja rehevä. Sieni on paikkauskollinen, että vuosi toisensa jälkeen on hyvä suunnata askeleensa samoille tanhuville.

Tunnistaminen 

Mustatorvisientä ei oikeastaan voi sekoittaa muihin sieniin, niin omalaatuisen näköinen se on. Se on väriltään harmaasta mustaan. Lakki ja jalka ovat yhtä suppiloa tai torvea. 
Lakissa ei ole helttoja eikä pillistöä. Lakin reuna on taittunut. 
Jalan pinnassa on vaaleaa jauhomaista materiaalia. Sieni muistuttaa suppiloa tai torvea, sillä sen jalka kapenee maata kohden. Jalka on myös täysin ontto. Juuresta kannattaa jättää n. ½ cm maahan, sillä se maistuu mullalle. 
Mustatorvisieni on kymmenisen senttiä korkea. Sen malto on ohut, joten saalismäärä on pienehkö.

Käyttö 

Mustatorvisieni kelpaa käytettäväksi sinällään, paistamisen jälkeen eikun syömään. Sieni on helppo kuivata ohutmaltoisuutensa vuoksi. Pakastuskin onnistuu. Kun torvisienen on saanut kuivattua, se sopii mausteeksi erilaisiin ruokiin pieninä palasina. Sienen maku on voimakas ja muuttaa ruoan värin tummaksi, joten malttia sen käytössä.